Luonto voi olla lapsille ja nuorille paikka rauhoittua, liikkua ja rakentaa omaa maailmaa. Samalla se toimii luontevana ja innostavana oppimisen ympäristönä. Tutkimus ja käytännön kokemukset kertovat samaa: luontoyhteys tukee hyvinvointia, oppimista ja sosiaalisia taitoja. Säännöllisen luontoyhteyden tuottamat hyvinvointivaikutukset saadaan parhaiten hyödynnettyä päiväkotien ja koulujen yhteistyöllä kotien kanssa.
Luonto ei “vaikuta itsestään”, vaan sen tarjoamat hyvinvointihyödyt syntyvät kohtaamisen kautta.
– Luontoympäristöt tukevat lasten ja nuorten tarkkaavaisuutta ja keskittymistä, ja perheiden vuorovaikutus on tutkitusti luonnossa laadukkaampaa. Lapsille ei kuitenkaan riitä, että luonto löytyy läheltä, vaan siellä pitää myös päästä käymään. Tämä on meidän aikuisten tehtävä ja vastuu, kiteyttää THL:n erikoistutkija Tytti Pasanen.
Tutkimus osoittaa selvästi luonnon myönteiset vaikutukset erityisesti mielenterveyteen, keskittymiseen ja vuorovaikutukseen. Miten siis rakennamme arkemme, kuinka usein ja millä tavalla ohjaamme tai kannustamme lapsia ja nuoria luontoon?
THL:n koordinoima uusi Terveyttä luonnosta -ohjelma pyrkii vahvistamaan suomalaisten luontoaltistusta ja sitä kautta hyvinvointia. Teemaa nostetaan näin myös kansallisesti yhä näkyvämmäksi puheenaiheeksi ja muun muassa terveydenhuollon toimenpiteiksi.
Luonto tarjoaa mahdollisuuksia myös varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen
Luonto ei ole pelkkä irrallinen lisä kasvatukseen ja opetukseen, vaan keskeinen osa pedagogiikkaa. Varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Pia Kuisma Tampereen kaupungilta muistuttaa, että varhaiskasvatusuunnitelma ohjaa ympäristö- ja kestävyyskasvatukseen.
Luonto toimii myös esteettisten kokemusten paikkana, jossa niin lapset kuin aikuiset voivat tutkia, ihmetellä ja nauttia. Varhaisten luontokokemusten ääreltä kasvaa myös kiinnostus ja empatia muita lajeja kohtaan, mikä myöhemmin muuttuu ympäristön puolesta toimiseksi.
Tampereella luonnossa ja luonnosta oppimista on kehitetty pitkäjänteisesti esimerkiksi luontokoulu Korennossa, joka tukee kouluja ulkona oppimisen pedagogiikassa eri oppiaineissa. Vuonna 2002 perustetussa ja vuonna 2025 Vuoden Ympäristökasvattaja -palkinnolla palkitussa luontokoulu Korennossa työskentelevä ympäristökasvattaja Jenni Skaffari muistuttaa, että Terälahdessa sijaitsevan koulun arvokas opetusmetsäalue on huomioitu Tampereen luonnonsuojelualueohjelmassa ja alue opetuslaavuineen on myös perheiden ja muiden kaupunkilaisten käytettävissä.
Myös Tesoman koulun opettaja Salla Saikkonen, on edistänyt aktiivisesti tamperelaisten koululaisten luontokasvatusta. Saikkonen toteutti päättyneen lukuvuoden aikana ulkona oppimisen jaksoja Tesoman koulun 4.-luokkalaisille ja Kanjonin koulun 3.-luokkalaisille ja kuvaa kokemuksia näin:
– Ulkona oppiminen on tuntunut kaikista rauhoittavalta ja asiat jäävät hyvin mieleen. Lapset ovat myös kertoneet kotona kokemuksistaan, sillä olemme saaneet myös huoltajilta hyvää palautetta, Saikkonen kertoi ja kannusti niin opettajia kuin huoltajia viemään lapsia ja nuoria rohkeasti luontoon. – Tiedämme luonnossa olemisen ja liikkumisen hyvinvointivaikutukset, joten mikä sen parempaa kuin lähteä yhdessä ulos!
Ulkona oppiminen ei siis ole vain vaihtelua, vaan se voi syventää oppimista ja lisätä sen merkityksellisyyttä.
Samaan aikaan hyödyt eivät rajoitu vain lapsiin. Luonnossa toimiminen tukee myös aikuisten hyvinvointia – niin vanhempien, opettajien kuin varhaiskasvattajienkin. Yhteinen kokemus luonnossa voi rakentaa sekä oppimista että parantaa työssä jaksamista ja viihtymistä.
Lasten luontoyhteys syntyy arjen pienistä hetkistä
Yksi keskeinen haaste luontoyhteyden rakentumisessa ei ole tiedon puute, vaan arjen rytmi. Suomen Ladun Mari Parikka-Nihti muistuttaa etenkin pysähtymisen merkityksestä:
– Luontoyhteyden rakentuminen vaatii säännöllistä, rauhallista ja levollista oleskelua luonnossa. Meidän on tärkeä antaa lapsien pysähtyä ihmettelemään ja rauhoittumaan luonnon ihmeiden äärelle edes muutamaksi minuutiksi, eikä tällainen luontokosketus ole aikuisellekaan haitaksi, päinvastoin, Parikka-Nihti kiteytti.
Luontosuhde ei vaadi viimeisen päälle suunniteltuja retkiä kaukana kotoa, vaan se rakentuu toistuvista hetkistä: matkasta kouluun tai päiväkotiin, lähimetsässä tai puistossa vietetystä ajasta ja yhdessä tehdyistä havainnoista.
Samalla Parikka-Nihti nostaa esiin tärkeän näkökulman nykyiseen kasvatukseen:
Nykyisessä turvallisuushakuisessa ympäristössä myös positiivinen riskinotto jää usein puuttumaan. Riskileikit ovat kuitenkin tärkeitä kokemuksia, jotka harjaannuttavat positiiviseen riskinottoon. Nyt kaivataankin ehkä uudenlaista keskustelua siitä, mitä mahdollisesti menetämme turvallisuuden nimissä. Yksi kiinnostava konkreettinen esimerkki löytyy siitä, minkälaisia päiväkotien ja koulujen pihoja suunnittelemme ja rakennamme. Mutta jo ennen tätä keskustelua me vanhemmat voimme kannustaa, rohkaista ja ennen kaikkea astua itse lasten kanssa ulos ja luontoon, kaikkina vuodenaikoina.
Yhteinen tehtävä
Luontoyhteyden vahvistaminen ei ole yhden toimijan vastuulla. Päiväkodit, koulut ja kodit muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka voi tukea luontosuhteen kehittymistä pitkäjänteisesti.
Tampereella tavoite on selkeä: hyvinvointia edistetään elämällä luonnonläheistä, terveellistä ja kestävää arkea. Tämä tavoite on kirjattu myös Tampereen hyvinvointisuunnitelmaan.
Keskeinen viesti on lopulta yksinkertainen, mutta vaatii tekoja: luonto on lähellä, mutta sinne on myös mentävä. Usein riittää pieni askel ulos, havainto tai kokemus, joka jää mieleen – ja rakentaa suhdetta ympäröivään maailmaan pitkälle tulevaisuuteen.
Tämä blogiteksti on tiivistelmä webinaarista ”Luonto hyvinvoinnin ja oppimisen tukena”, joka järjestettiin osana Tampereen kaupungin koordinoimaa ja SITRAn rahoittama Luontolähettiläät luontotoiminnan tueksi päiväkodeille ja kouluille -hanketta 11.5.2026.
Kuva: Laura Happo / Tampereen kaupunki
Lisätietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista
Tampereen kaupunki: Luonto on osa hyvinvoinnin edistämistä Tampereella.
Tytti Pasanen: Suomeksi laadittua ja tiivistettyä tutkimustietoa mm. kouluterveyskyselyn pohjalta.
Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys
Tampereen perusopetus: Tampereella ympäristöoppiin kehitetyt ulkona opettamisen materiaalit tulevat valtakunnallisesti kaikkien opettajien saataville Aivot yhdessä käyttöön -alustan kautta.
Aivot käyttöön -oppimateriaalit – Tampereen kaupunki
Tampereen varhaiskasvatus: Seikkailukartat kannustavat perheitä kävellen ja pyöräillen tehtäviin päiväkotimatkoihin, ja samalla tutustuttavat alueen lähiluontoon.
Mari Parikka-Nihti: Matalan kynnyksen vinkkejä perheille – https://www.liikkuvaperhe.fi
Syksyllä 2026 toteutuvan perheiden arkiseikkailun matkassa tutustutaan lähiluontoon: https://www.liikkuvaperhe.fi/fi/liikkuva-perhe/liikkuva-perhe/arkiseikkailu.html
Yhdessä ulos! vinkkejä kynnyksen madaltamiseen: https://neuvokasperhe.fi/liikkuminen-ja-lepo/perheliikunta-ulkona/