Luonnon monimuotoisuus
Luonnon monimuotoisuus turvaa elämän edellytykset maapallolla. Tällä hetkellä maapallo kuitenkin kärsii luontokadosta, mikä johtuu pääosin ihmisen toteuttamista ja aikaansaamista muutoksista. Luontokadon torjunta edellyttää laajaa muutosta, jossa jokainen voi tehdä oman osansa lisäten niin luonnon kuin myös omaa hyvinvointiansa!
Alta löydät vinkkejä siihen, miten voit itse parantaa luonnon monimuotoisuutta. Tekojen vaikuttavuuden ovat arvioineet Tampereen kaupungin LUMO-asiantuntijat.
Hotellielämää hyönteisille
Hyönteishotellin rakentaminen tarjoaa pölyttäjille tärkeän pesintäpaikan. Pölyttäjät taas auttavat luonnon ekosysteemipalveluiden ylläpitämisessä, kuten marjojen, kasvisten ja hedelmien tuotannossa. Kysy tarvittaessa maanomistajalta lupa hyönteishotellin perustamiseen.
Hotellin elämää ja käyttöastetta voi seurata havainnoimalla reikien eteen ilmestyviä savitulppia: naaraat rakentavat tulpat suojaamaan munia ja kehittyviä poikasia. Suomen luonnonsuojeluliitto tarjoaa ohjeita hyönteishotellin rakentajalle.
> Hyönteishotelliohjeet – Ylä-Karjalan yhdistys (sll.fi).
Huomioi, että myös ihan tavalliset lahopuupökkelöt ja risukasat ovat oivallisia pesiä hyönteisille.
Huomioi janoiset eläimet
Eläimet tarvitsevat nesteytystä etenkin kuumina kesäpäivinä. Voit laittaa piha-alueelle juoma-altaita, joista mm. pienet nisäkkäät ja linnut saavat vettä helleaallon keskellä. Huolehdi altaiden turvallisuudesta: ei liian syvää ja poistumisramppi reunan yli molemmin puolin. Vaihda päivittäin raikas vesi ja eläinystävät kiittävät!
Hyödynnä puutarhajäte
Puutarhajäte kannattaa hyödyntää paikallisesti omassa pihassa ja saada ravinteet kiertämään! Pihan pensaiden ja puiden leikkaamisen seurauksena syntyvät risut voi silputa katteeksi puiden ja pensaiden alle. Niistä voi myös rakentaa pienen risuaidan rajaamaan vaikka kukkapenkkiä. Lahoavassa puussa viihtyvät erilaiset hyönteiset ja risuaita voi tarjota suojaa ja pesäpaikkoja myös linnuille ja pikkunisäkkäille. Risuista voi myös tehdä koreja tai muita puutarhassa hyödyllisiä punottuja esineitä.
Puutarhajäte toimii mainiosti myös kompostoinnissa. Voit kompostoida esimerkiksi syksyn lehdet, haravointijätteet, oksat, risut, naatit ja kukkamullat. Muista pohjustaa uusi komposti ilmavalla puutarhajätesilpulla, kuten pieneksi pilkotuilla oksilla ja lehdillä, ja huolehtia sen hapensaannista. Varmista myös, että komposti on jätehuoltomääräysten mukainen. Jos kompostoit keittiössä syntyvää biojätettä, täytä kompostointi-ilmoitus. Kompostimultaa voi edelleen käyttää pihan istutusten ravinteena.
Ethän haaskaa hyvää maanparannusainetta viemällä puutarhajätettä kaupungin maille. Se on laissa kielletty ja siinä levittää helposti vieraslajeja luontoon. Tarastenjärven ja Koukkujärven jätekeskukset vastaanottavat maksutta puutarha- ja vieraslajijätettä enintään kahden kuution verran.
Lue lisää jätehuoltomääräysten mukaisesta kompostoinnista ja usein kysytyistä kysymyksistä kaupungin sivuilta.
Marttojen sivuilla on myös lisätietoa puutarhajätteen kompostoinnista
Istuta kukkia ruukkuihin ja parvekelaatikoihin
Pölyttäjäystävällisiä kasveja, kuten kukkia ja yrttejä, voi istuttaa ruukkuihin ja parvekelaatikoihin. Isoa pihaa ei tarvita. Jo pienikin viljelys auttaa hyönteisiä ja sitä kautta muita luonnonvaraisia eläimiä!
Kun hankit pihaasi uusia kasveja, huomioi kotimaisuus: perinteiset kotimaiset kasvit ovat hyväksi suomalaiselle luonnolle, eivätkä aiheuta levitessään samanlaista vaaraa alkuperäiselle lajistolle kuin vieraslajit. Vieraslajit voi tarkistaa vieraslajit.fi sivustolta.
Hyviä valintoja ovat esimerkiksi ruohosipuli, keto-orvokki, ketoneilikka, päivänkakkara, harakankello ja auringonkukka.
Jätä piha hyvällä omalla tunnolla vähän vähemmälle hoidolle
Jätä nurmikko leikkaamatta edes pieneltä alueelta ja lehdet haravoimatta. Ruohon sekaan kasvaa kukkivia kasveja, kuten voikukkia, joiden ensikukinta on tärkeä monille kevään pölyttäjille. Mallia voi ottaa englantilaisesta kampanjasta No Mow May, joka kehottaa pitämään ruohonleikkurin levossa ensimmäiset viikot.
Maahan pudonneiden lehtien joukossa talvehtii monenlaisia hyönteisiä, joten syksyllä pihaa ei kannata haravoida täysin siistiksi. Pudonneet lehdet toimivat myös luonnollisena lannoitteena maaperälle, kun kesän aikana niihin sitoutuneet ravinteet pääsevät maatumisen myötä takaisin kiertoon. Lumikinos on oiva suoja monelle eläimelle. Liian siistitty piha on eliököyhä!
Tutustu myös Marttaliiton Monimuotoinen kotipiha -oppaaseen:
Kerää lupiinit maljakkoon
Kerää kaunista komealupiinia maljakkoon tien penkalta! Näin estät haitallisen vieraslajin leviämistä ja saat nauttia hyvällä omallatunnolla kauniista maljakkokasvista. Lupiini ei kelpaa perhosten ravinnoksi, joten siitä ei tien penkalla kukkivana ole luonnolle hyötyä. Hävitä lupiini lopuksi sekajätteen mukana, jotta sen siemenet eivät pääse leviämään.
Jos haluat kitkeä tai kaivaa esiintymän pois juurineen, tarvitset alueen maanomistajan luvan. Mikäli vieraslajiesiintymä on kaupungin hallitsemalla maa-alueella, ota yhteyttä Tampereen palvelupisteeseen. Kaupungin kanssa sovitaan torjuntamenetelmät ja jätteenkäsittely. Tarvittaessa kaupunki hoitaa jätteenkuljetuksen, tarjoaa jätesäkkejä ja talkoovälineitä.
Tiedon maanomistajasta saa Maanmittauslaitokselta:
> Selvitä kiinteistön omistaja | Maanmittauslaitos
Tampereen palvelupisteen yhteystiedot:
> Tampereen palvelupiste [Tampereen kaupunki – Organisaatio]
Kokeile ploggingia eli roskajuoksua
Plogging tulee ruotsin sanoista plocka upp (poimia) ja jogga (juosta). Roskajuoksussa on ideana kerätä lenkin varrella näkyviä roskia. Laji sopii kaiken ikäisille kuntotasosta riippumatta, eikä vaadi välineiksi kuin roskapussin ja hanskat.
Roskajuoksu kehittää kuntoa ja kaunistaa ympäristöä niin ihmissilmän kuin eläinten iloksi.
Roskajuoksu-nimestä huolimatta harrastuksessa käytettävää liikuntamuotoa voi vaihtaa omien mieltymysten mukaan – voit harrastaa sitä niin kävellen, pyöräillen, meloen, suppaillen, uiden, lumikenkäillen kuin vaikka hiihtäen.
Luontosuhteen kehittäminen lisää hyvinvointia ja opettaa uutta
Tarkkaile, opi, kiinny! Lähiluonnosta löytyy vaikka mitä kiinnostavaa seurattavaa ja vuodenajat tuovat vielä lisää muutoksia. Luontosuhteen kehittyminen lisää sekä ihmisen että luonnon hyvinvointia, sillä kiintymys esimerkiksi tiettyyn paikkaan tai maisemaan lisää todennäköisyyttä alueen huoltamiselle ja suojelulle. Jo oman pihan tai lähimpien puistojen ja metsien luonto tarjoaa paljon ihasteltavaa!
Luontohavaintojen ilmoittamisella voit osallistua helposti tärkeän kansalaistieteen tekemiseen, jolla on Suomessa pitkät perinteet. Voit osallistua havainnoillasi esimerkiksi Kevätseurantaan, lintujen piha- ja pönttöbongaukseen, lepakko- ja kimalaisseurantaan sekä Suomen neljännen lintuatlaksen tai sieniatlaksen kartoitukseen. Laji.fi ja iNaturalist-sovellus ovat hyviä paikkoja, josta aloittaa. Lintujen tarkkailuun voit ladata sovelluskaupoista BirdNet- tai Merlin-sovellukset.
Tiesitkö, että Tampereen kaupunki järjestää paljon luontoretkiä? Tulevat retket päivitetään kaupungin sivuille:
> Luontoretket [Tampereen kaupunki – Luonto ja ympäristö – Luonnossa liikkuminen]
Voit myös katsoa retkiä Tampereen tapahtumakalenterista:
> TAMPEREEN TAPAHTUMAKALENTERI
Tutustu myös Tampereen luonto- ja retkeilykohteet kokoavaan sivustoon:
> Tampereen luonto- ja retkeilykohteet – Outdoorstampere.fi.
Muistathan luonnossa liikkuessasi antaa eläimille pesimärauhan! Pidä lemmikit kytkettynä, äläkä anna esimerkiksi kissojen vaeltaa itsenäisesti ympäriinsä. Koirat on pidettävä luonnossa kytkettynä 1.3.–19.8. välisenä aikana. Jos näet minkä tahansa eläimen pesän tai poikasia, jatka matkaasi ja havainnoi niitä tarvittaessa vasta välimatkan päästä.
Nikkaroi siilille pesä
Siilille voi rakentaa talvipesän esimerkiksi Luonnonsuojeluliiton ohjeilla:
> Nikkaroi siilille pesä – Suomen luonnonsuojeluliitto (sll.fi)
Siilit talvehtivat risu- ja lehtikasoissa, mutta usein ihmiset eivät halua sellaisia pihoilleen. Rakennettu pesälaatikko toimii talvella horrostuspaikkana, ja alkukesästä se voi olla siiliemon mielestä hyvä paikka poikimiseen. Kysy tarvittaessa maanomistajalta lupa pesän asentamiseen. Muista puhdistaa pesää välillä, mutta tarkista ensin, ettei siellä ole asukkia!
Osallistu luonnon monimuotoisuutta ylläpitäviin talkoisiin
Vieraslajitalkoot ovat hyvä ja konkreettinen tapa ylläpitää monimuotoista luontoa. Voit järjestää talkoot itse tai osallistua jonkin muun tahon talkoisiin. Yleisimpiä torjuttavia kasvilajeja kaupunkialueella ovat jättipalsami, komealupiini, kurtturuusu ja jättitattaret, jotka laajoina kasvustoina ja tehokkaina leviäjinä peittävät kotoperäiset lajit alleen. Torjuntaa pitää tehdä systemaattisesti toistaen usean vuoden ajan, mutta luonto kiittää siitä. Tutustu Tampereen vieraslajitorjuntaan:
> Vieraslajien torjunta [Tampereen kaupunki – Luonto ja ympäristö]
ja katso talkootapahtumia tapahtumakalenterista:
> TAMPEREEN TAPAHTUMAKALENTERI.
Vieraslajien havainnointia voi tehdä jokainen, ja havainnoit voi ilmoittaa osoitteessa vieraslajit.fi. Erityisesti haitallisista vieraslajeista on tärkeää ilmoittaa, jotta niitä osataan torjua.
Myös perinnebiotooppeja, kuten niittyjä ja ketoja, ylläpidetään talkoilla. Talkoissa niitetään isoja kasveja varjostamasta pienempiä perinnebiotooppikasveja ja poistetaan siten ravinteita. Perinnebiotooppikasveja ovat mm. ahomansikka, kissankello ja päivänkakkara.
Perusta kasvikatto
Kasvikattoja on monenlaisia, mutta ne vaativat kunnon perustukset alleen. Kattoremontin yhteydessä voi kartoittaa kasvikaton mahdollisuutta. Kasvikaton voi perustaa myös esimerkiksi roskakatoksen tai muun piharakennuksen katolle. Kasvikatot auttavat hulevesien hallinnassa, eristävät lämpöä talvella ja viilentävät kesällä sekä vaimentavat ääniä. Lisäksi niissä kasvavat kasvit ovat hyväksi luonnon monimuotoisuudelle!
Tutustu kaupungin kasvikattolinjaukseen:
> Tampere sai kasvikattolinjauksen [Tampereen kaupunki – Ajankohtaista]
Perusta oma tai yhteisöllinen viljelylaatikkopuutarha
Viljelylaatikoiden hankkiminen esimerkiksi pihalle edistää sekä hyötykasvien viljelyä että pölyttäjien tärkeää tehtävää. Viljelylaatikot mahdollistavat pienimuotoisen viljelyn kaupungissa, eikä suuria maanmuokkaustoimia tarvita. Ja mikä parasta: kasvien kasvun seuraaminen ja sadosta nauttiminen on hauskaa!
Pihaniitty on monimuotoinen ja helppohoitoinen vaihtoehto nurmikolle
Nurmikko ei edusta monimuotoista luontoa, minkä takia sen tilalle olisi hyvä saada kukkivia kasveja ainakin osittain. Kotimaisten perinnekasvien niittysiemenistä saa upeita, helppohoitoisia ja läpi kasvukauden kukkivia niittyjä, jotka kestävät kovaakin paahdetta. Samalla voi oppia tunnistamaan uusia kasvi- ja hyönteislajeja! Montako erilaista perhoslajia saat kesän aikana houkuteltua pihallesi?
Muista niittää niittyä kerran tai kaksi kasvukaudessa sekä kauden päätteeksi. Vie niittojätteet pois paikalta muutaman päivän päästä. Tällöin siemenet pääsevät karisemaan maahan, mutta ravinteet eivät jää pidemmäksi aikaa rikastuttamaan paikkaa. Niittykasvit kun viihtyvät vähäravinteisessa maaperässä.
Suomen luonnonsuojeluliitto on koostanut vinkkejä pihaniityn perustamiseen:
Pöntöt turvaavat luonnon monimuotoisuutta
Niin linnut, lepakot kuin liito-oravatkin kaipaavat koteja pesimiseen ja piiloutumiseen. Pönttöjen nikkaroiminen onkin hauskaa ja hyödyllistä! Linnunpönttöjä voi rakentaa monenlaisina ja kokoisina ja parhaimmillaan vain mielikuvitus on rajana! Miltä kuulostaa puukiipijän runkokoti, pääskyshotelli tai rivitaloasunnot pikkuvarpusille? Muista myös huolehtia asuntojen vuosihuollosta! Lisää vinkkejä voit katsoa BirdLifen sivuilta:
> BirdLife Suomi | Linnunpönttöjen rakentaminen.
Lepakot hyödyntävät pönttöjä etenkin piilopaikkoina päiväsaikaan. Lepakoilla on tärkeä osa elonkirjossa yöaikaisina hyönteissyöjinä, ja ne voivatkin olla suureksi avuksi puutarhan tuhohyönteiskannan pienentämisessä! Esimerkiksi Luomuksella on hyvä ohje lepakkopöntön rakentamiseen:
> Luomus.fi | Rakenna lepakkopönttö.
Uhanalainen liito-orava kärsii luonnonmetsien hakkuista, sillä suuret kolopuut alkavat olla vähissä. Pönttö turvaa sen pesintää. Paras ripustuspaikka pöntölle on metsikön suurin kuusi, johon pönttö kannattaa kiinnittää 3–5 metrin korkeuteen. Lähellä on hyvä olla myös lehtipuita. Metsähallituksella on ohjeet liito-oravapöntön rakentamiseen:
> Liito-oravapöntön rakennusohje (metsa.fi).
Kysythän maanomistajan tai isännöitsijän luvan ennen pönttöjen asennusta.
Ruoki lintuja vastuullisesti
Perusta talvella lintujen ruokintapaikka omalle pihalle! Jos asut taloyhtiössä, kysy lupa ruokintapaikan pitämiselle. Huolehdi ruokinnan hygieniasta tautien ja tuhoeläinten välttämiseksi: puhdista paikka säännöllisesti ja estä ruoan putoileminen maahan, jotta esimerkiksi rotat eivät saa ruokaa.
Suosi ruokinnassa kotimaista kauraa, auringonkukansiemeniä, maapähkinöitä ja talia. Isommat pähkinät kannattaa murskata. Kuorettomat auringonkukansiemenet vähentävät roskaantumista. Talipallojen muoviverkot tulee poistaa ennen tarjolle asettamista, sillä linnut voivat tarttua niihin kiinni. Leivänmurut eivät ole vastuullinen valinta lintujen ruoaksi.
Talvehtimaan jäävät linnut ovat etenkin kylmien pakkasjaksojen aikana hyvin riippuvaisia ruokinnoista. Talvilintujen seurannasta saat samalla hyvän uuden harrastuksen!
Lue lisää lintujen ruokinnasta Tampereen kaupungin ja Birdlifen sivuilta:
> Lintujen talviruokinta [Tampereen kaupunki – Luonto ja ympäristö – Eläimet]
Sadepuutarha on luonnonmukainen ratkaisu hulevesien hallintaan
Sadepuutarha on näyttävä, helppohoitoinen ja ympäristöystävällinen valinta tontin hulevesien, kuten katolta kerättyjen sadevesien, hallintaan. Hulevedet ohjataan ja imeytetään sen kautta maahan. Puutarhaa ei tarvitse kastella juuri lainkaan, sillä puutarha varastoi ja kierrättää hulevettä. Keväällä on kuitenkin tärkeää huolehtia ensimmäisestä kastelusta. Puutarhaa ei tule lannoittaa, sillä tarkoituksena on myös puhdistaa hulevesiä.
Ennen rakentamista varmista muun muassa alueen asemakaava ja rakennustapaohje, lupa isännöitsijältä, jos suunnittelet puutarhaa taloyhtiön pihalle, riittävä etäisyys rakennuksiin, puutarhan oikeaoppiset rakennekerrokset sekä sopivat kasvit. Suosi kotimaisia kukkivia kasveja, joista hyötyvät myös pölyttäjät.
Katso ohjeita esimerkiksi kasvien valinnasta ja määräyksistä Tampereen kaupungin sadepuutarhakortista:
Torju haitallisia vieraslajeja, kuten espanjansiruetanaa
Tampereelle on levittäytynyt monta eri vieraslajia. Yksi näistä on espanjansiruetana, joka voi isoina määrinä esiintyessään aiheuttaa vahinkoa muille lajeille ja luonnon monimuotoisuudelle. Se myös syö puutarhan kasveja ja aiheuttaa siten vahinkoa viljelyksille ja kotipuutarhoille. Tampereella espanjansiruetanaa esiintyy runsaasti Vihiojan alueella Nekalassa ja Muotialassa sekä esimerkiksi Ryydynpohjassa. Vihiojan varrella on etanaroskiksia, joihin tapettuja etanoita voi kerätä.
Espanjansiruetanaa ei pidä sekoittaa ukkoetanaan, joka kuuluu Suomen alkuperäiseen lajistoon. Voit ilmoittaa espanjansiruetanahavaintosi:
> Espanjansiruetana – Vieraslajit.fi -sivustolla, josta löydät lajista myös lisätietoja ja ohjeita tunnistamiseen.
Vähennä valosaastetta pihallasi
Valosaaste häiritsee esimerkiksi lintujen, lepakoiden ja hyönteisten suunnistuskykyä. Käytä valoja vain tarvittaessa tai lisää niihin liiketunnistimet. Maahan kohdistuvat valot ovat parempia kuin joka suuntaan säteilevät. Innosta myös taloyhtiösi vähentämään turhaa valaistusta!
Ps. Valosaastetta vähentämällä tähdet ja revontulet näkyvät paremmin!
Vältä kemikaaleja ja lannoita luonnonmukaisesti
Vältä myrkkyjä puutarhassa ja anna luonnon hoitaa tuhohyönteiset. Istuttamalla samettikukkaa viljelysten väliin voit karkottaa epätoivottuja hyönteisiä. Kitkemällä pääsee eroon rikkakasveista. Huomioi kuitenkin, että erityisesti kukkivat rikkakasvit, kuten voikukka, ovat luonnon monimuotoisuudelle hyväksi!
Hyttyskarkottimet aiheuttavat haittaa hyttysten lisäksi muille hyönteisille, kuten tärkeille pölyttäjille, minkä takia parempi suojautumistapa itikoilta on esimerkiksi riittävä vaatetus.
Lannoita luonnonmukaisesti esimerkiksi puun tuhkalla ja nokkosvedellä. Näin maaperän tasapaino säilyy ja sen kunnon kannalta olennaiset hajottajat, kuten kastemadot, selviävät paremmin!
