Ruoka
Ruoankulutuksella ja -tuotannolla on merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. Helpoimmat arjen ilmastoteot liittyvät ruokahävikin pienentämiseen, luomu- ja lähiruoan suosimiseen, eläinkunnan tuotteiden kulutuksen vähentämiseen ja kasvisten lisäämiseen sekä ostosmatkojen päästöjen pienentämiseen.
Alta löydät vinkkejä kestäviin makuelämyksiin Tampereella. Tekojen vaikuttavuuden ovat arvioineet Ekokumppanit Oy:n asiantuntijat Sitran 100 fiksua arjen tekoa -sivustoon pohjautuen.
Herkullista lähiruokaa sesongin mukaan
Tampereella loistavia lähiruoka-antimia löytää esimerkiksi Kauppahallista ja toreilta.
> Tampereen kaupunki: Torit ja myyntipaikat
Lähiruokarenkaat ovat kätevä tapa hankkia lähiruokaa
Tampereella toimii viisi REKO-lähiruokarengasta: Ahlman, Hakametsä, Hervanta, Tammelantori ja Teisko. Facebookista löytyy jokaiselle lähiruokarenkaalle oma ryhmä, käy kurkkaamassa oman alueesi lähiruokatarjonta!
Huomioi sesongit myös lähiruuassa
Pääsääntöisesti kotimaiset kasvikset ja liha ovat usein parempia vaihtoehtoja, kuin ulkomailta tuodut. Myös lähiruuassa kannattaa kuitenkin ottaa huomioon sesongit: talvella ei kannata ostaa Suomalaisia kasvihuonetomaatteja tai -kurkkuja, koska niiden kasvatus on ilmastoa kuormittavampaa Suomessa kuin Espanjassa. Suomessa kasvihuoneiden lämmitys ja valaistus vaaatii paljon energiaa.
Lähde: Ilmasto-opas.fi (SYKE, Aalto-yliopisto, YTK, Ilmatieteen laitos)
Hyödynnä Tampereen järvien antimet
Kotimaisen järvikalan suosiminen lautasella edistää kestävää kehitystä ja ympäristövastuullisuutta. Se on lähiruokaa ja sen tuotantopanokset ovat pienet, koska järvikalaa ei ruokita. Kalastus vähentää myös järvien ja vesistöjen rehevöitymistä, mikä parantaa järvien ja ilman laatua!
Lisää tietoa kalastuksesta Tampereella Visit Tampereen sivuilta.
> Visit Tampere: Kalastus Tampereella
Lähde: Martat
Kasviksilla puhtia päivään!
Lisää kasviksia ja kasvisruokapäiviä! Tästä terveysteosta myös ympäristö ja ilmasto kiittävät isosti. Tampereen kaupunki on selvittänyt parina vuonna kulutusperäiset päästöt. Tämän tarkastelun mukaan Tampereen kulutuksen päästöistä noin 23 % tulee ruoasta. Erityisesti lihantuotannon päästöt ovat suuret.
Lihansyönnin vähentäminen neljään päivään viikossa pienentää hiilijalanjälkeä jopa viisi prosenttia vuodessa. Säästö vastaa tällöin 2800 autoilukilometriä. Pienilläkin teoilla on siis vaikutusta! Voit esimerkiksi vaihtaa lempiruokasi eläinperäiset ainesosat osin tai kokonaan kasvipohjaisiin vaihtoehtoihin.
Facebookista löytyy mm. Vegaaninen Tampere -ryhmä, jossa saa hyviä vinkkejä paikallisiin vegaaniruokahetkiin. Visit Tampereen sivulta löydät listan Tamperelaisista ravintoloista ja kahviloista, joista löydät kasvisruokaa.
Visit Tampere: Vegaani, gluteeniton, maidoton?
WWF Suomen sivuilla on paljon ympäristöystävällisiä reseptejä
Lähteet: Sitra, Martat
Mikro on energiatehokas arjen helpottaja
Ruuan valmistuksen aikana on myös hyvä kiinnittää huomiota energiankulutukseen. Mikron energiankulutus on uuniin tai lieteen verrattuna huomattavasti vähäisempää.
Energiatehokkainta on kokata monelle päivälle kerrallaan, jotta ruokaa ei tarvitse lämmittää joka päivä pitkiä aikoja kerrallaan. Muista kuitenkin, ettei ruokaa tule kokattua liikaa, jotta hävikkiä ei pääse syntymään. Mikrolämmitys on pienille annoksille uunilämmitystä huomattavasti ilmastoystävällisempään.
Oodi oudon näköisille hedelmille ja kasviksille!
Kun seuraavan kerran pistäydyt lähikaupassasi, nappaisitko mukaan banaanitertun sijaan muutaman sinkkubanaanin?
Poikkevan näköiset kasvikset ja hedelmät ovat usein täysin yhtä herkullisia, kuin kauniimmat yksilöt. Niitä valitsemalla olet mukana ruokahävikin vähentämisessä ja hiilijalanjälkesi pienenee. Ei siis anneta ulkonäön pettää!
PS. Ehdota lähikauppasi kauppiaalle tai myymäläpäällikölle, että hedelmä- ja vihannesosastolle saisi alennuskorin epätavallisen näköisille tuotteille, jotta ruokahävikkiä saisi pienennettyä entisestään.
Perunalla on pieni hiilijalanjälki, mutta loistavat ravintoarvot
Vaatimaton perusruokamme peruna on todellista ilmastoruokaa. Keitetyn kuoriperunan hiilijalanjälki on pieni: vain 40g/100g (vertailun vuoksi riisin hiilijalanjälki on jopa 250-600g/100g).
Sen lisäksi että peruna on ilmastoystävällinen valinta, se on myös edullista, kotimaista, kevyttä ja ravintorikasta.
Enemmän perunaa ja vähemmän riisiä – ilmasto kiittää!
> Kotiliesi: Pelastetaan peruna!
Lähde: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT
Puhdasta purtavaa peltopalstalta
On yllättävän helppoa ja palkitsevaa kasvattaa kasviksia itse parvekkeella tai takapihalla. Kun kasvatat osan kesäkauden kasviksista itse, päästöjä säästyy niin lannoitteiden ja torjunta-aineiden vähäisemmästä käytöstä kuin ruuan kuljetusmatkojen lyhentymisestä. Talvellakin kotona voi kasvattaa helposti vaikka herneenversoja.
Palstaviljely on kaupunkiviljelyä parhaimmillaan!
Tampereen 4H-yhdistys on tehnyt palvelusopimuksen Tampereen kaupungin kanssa koskien viljelypalsta-alueita. Palstoja on kahdenlaisia, yksivuotisia ja monivuotisia. Lisätietoa palstaviljelystä Tampereella löydät täältä:
Viljelypalstat / Tampereen 4H-yhdistys
Tampereelta löytyy lisäksi 4 siirtolapuutarha-aluetta, joilta on ajoittain mahdollista vuokrata tai ostaa oma mökkipalsta.
Rehtiä Reilun kaupan kahvia
Tampere on Suomen ensimmäinen Reilun kaupan kaupunki. Tampereen kaupungin henkilöstöravintoloissa, päiväkodeissa, oppilaitoksissa, seurakunnissa ja erilaisissa tilaisuuksissa käytetään säännöllisesti Reilun kaupan kahvia, banaaneja ja muita tuotteita. Lisäksi tamperelaisissa kahviloissa, ravintoloissa ja hotelleissa on huikeat valikoimat Reilun kaupan tuotteita. Reilun kaupan tavoitteena on tukea kehitysmaiden viljelijöitä ja vähentää globaalia köyhyyttä.
Reilun kaupan tuotteilla tarkat ympäristökriteerit
Haitallisten torjunta-aineiden käyttö on kielletty kokonaan Reilun kaupan tuotteiden viljelyssä. Sallittujen kemikaalien varastoinnille ja käytölle on laadittu tarkat säännöt. Reilulle kaupalle on olennaista huomioida viljely-ympäristön ja viljelyyn osallistuvien ihmisten hyvinvointi.
PS. Kahvinjuoja voi pienentää hiilijalanjälkeään jopa kaksi prosenttia vuodessa keittämällä kahvia päivän aikana yhden kupin vähemmän. Työpaikalla ja kotona kannattaa aina kysyä, kuinka moni ottaa kahvia, jotta sitä ei keitetä turhia määriä.
Ruuat poskiin, ei roskiin!
Tiesitkö, että tamperelaisten ruokajätteen määrä vuodessa vastaa 356 nyssen painoa? Suomessa ruokahävikkiä kertyy keskimäärin jopa 23 kiloa henkilöä kohti.
Kun ruokaa heitetään roskiin, kaikki tuotantoketjun aiheuttamat päästöt ovat syntyneet turhaan. Erityisesti liha- ja maitotuotteiden tuhlaamisesta syntyy merkittävät ilmastovaikutukset.
Vinkkejä ruokahävikin pienentämiseen kotona:
- säilytä ruoka oikeaoppisella tavalla
- ennakoi ruuan määrän suhteen
- järjestä jääkaappi “ensiksi tullut, ensiksi ulos”-periaatteella, jotta ruokaa ei unohdu jääkaapin perälle
- suunnittele reseptit käytettävissä olevien raaka-aineiden mukaan
Tampereen paras hanatuote
Kun ruokajuoma vaihtuu maidosta veteen, hiilijalanjälki voi pienentyä jopa kahdella prosentilla vuodessa, mikä vastaa 900 autolla ajettua kilometriä. Vesi todellakin on Tampereen paras hanatuote – drink it up!
Tampereen Veden sivulta löydät tietoa muun muassa veden laadusta Tampereella:
Lähde: Sitra
Villit vihannekset, marjat ja sienet – ilmaista ruokaa luonnosta
Luonnonantimien keräily on lähiruokaa parhaimmillaan! Kun liikut keräämispaikkaan kävellen tai pyörällä, keräyssaaliin hiilijalanjälki on nolla.
Kerää villivihannekset puhtailta alueilta
Parhaat apajat löytyvät usein asutuksen läheltä: pihoilta, niityiltä, kenttien ja luomupeltojen laidoilta sekä poluilta. Saasteiseisilta paikoilta villivihanneksia ei kannata kuitenkaan poimia. Esimerkiksi teiden reunat ja torjunta-aineita sisältävät pellot ovat huonoja poimimispaikkoja. Villivihannesten keräämiseen pätevät samat oikeudet kuin marjanpoimintaan, eli yksityisiltä pihamailta tai luonnonsuojelualueilta kasveja ei saa poimia.
Villivihannesten sesonki on lyhyt, mutta kerätyt herkut voi säilöä talven varalle esimerkiksi pakastamalla tai kuivaamalla.
PS. Monet eri tahot järjestävät villivihanneskursseja ja -retkiä Tampereen seudulla. Suosituin aika kursseille on kesäkuun alkupuoli, kun villivihannesapajat ovat parhaimmillaan. Pysy kuulolla esimerkiksi Ekokumppanien Facebook-sivulla, ja saat ajankohtaisia vinkkejä tulevista kursseista.
Ylijäämäruokaa hyödyntämällä säästyt kokkaamiselta
Ylijäänyt ruoka kannattaa aina hyödyntää. Muutamissa tamperelaisissa ravintoloissa on mahdollista osaa yli jäänyttä ruokaa – mahdollisuutta kannattaa kysyä ravintolakohtaisesti. Esimerkiksi Tampereen yliopistolla toimivat Juvenes ja Sodexo -ravintolat tarjoavat asiakkailleen mahdollisuuden ostaa ylijäämäruokaa kotiin vietäväksi.
Nykyään hävikkiruuan hyödyntäminen paranee jatkuvasti, markkinoilla on jo muutamia nettisivuja ja applikaatioita, joiden kautta hävikkiruokaa pystyy ostamaan kaupoista ja ravintoloista.
Alla olevista linkeistä pääset tutustumaan muutamaan esimerkkiin hävikkiruokaa tarjoavista yrityksistä:
Ruokahävikki Tampereella vastaa jopa 356 nyssen painoa!
Tampereella syntyy ruokahävikkiä yhteensä 5,2 miljoonaa kiloa vuodessa. Tämä vastaa noin 356 nyssen painoa.
(Jokainen suomalainen tuottaa ruokahävikkiä vuodessa keskimäärin 23 kiloa. Yksi nysse painaa noin 14 500 kg.)